Legal design for understanding

,

How can legal design be used to promote sustainable development goals?

This was the topic discussed at the Legal Design Summit side event organised by SIS VENTURES, a social impact enterprise that seeks to promote sustainable social change through empowering the entrepreneurship of immigrant women in Finland. Under the title legal design for empowerment and understanding assistant professor Helena Haapio from the University of Vaasa, post-doctoral researcher Petra Hietanen-Kunwald from the University of Helsinki/COMI and Jarmo Sareva, ambassador for innovation at the Finnish Ministry for Foreign Affairs presented their views on promoting access to justice and equality, two sustainable development goals of the 2030 Agenda for Sustainable Development that was adopted by the United Nations in 2015.

Read more from the Law Society Gazette.

Presentation slides:

Petra Hietanen-Kunwald: Legal Design for Understanding

Tutkijan ääni: So­vit­te­lus­ta ei saa tul­la toi­sen luo­kan rii­dan­rat­kai­su­kei­no

,

Tutkijan ääni -tekstit ovat Helsingin yliopiston tutkijoiden kannanottoja ja keskustelunavauksia tutkimukseen liittyvistä aiheista.

Sovittelu sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin oikeudenkäynti. Osapuolilla pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet valita menettely, joka sopii heidän riitaansa, oikeustieteen tutkijatohtori Petra Hietanen-Kunwald kirjoittaa.

Lue koko juttu täältä.

Oikeudellinen konfliktinhallinta kiinnostaa opiskelijoita

,

Helsingin yliopiston OTM-tutkintoon sisältyy valinnainen oikeudellisen konfliktinhallinnan kurssi. Tämä kurssi järjestetään joka syksy ja siinä yritetään yhdistää konfliktinhallinnan teoriaa ja käytäntöä. Kurssi koostuu asiantuntijaluennoista, oheisluettavasta ja ryhmätehtävistä. Kurssin vastuuopettajan toimii OTT, yliopistonlehtori Heidi Lindfors.

Tänä syksynä sille ilmoittautui ennätysmäärä eli yli 320 opiskelijaa, vaikka kurssi suunniteltiin alkujaan 50 osanottajalle.

Opintojakson aineellinen sisältö käsittää seuraavat osa-alueet:

1) konfliktiteoria ja konfliktinhallinta;
2) oikeudellisen konfliktinhallinnan vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus;
3) asianajajan rooli oikeuksiin pääsyssä;
4) sovittelu osana valtiollista lainkäyttöä;
5) institutionaalinen sovittelu ja neuvottelu;
6) sähköistyvä lainkäyttö.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

1) tuntee riitaisuuksien syntymisen ja kehittymisen yleiset lainanalaisuudet;
2) hallitsee riidanratkaisun vaihtoehdot ja niiden käyttöalat;
3) kykenee tekemään tapauskohtaisen konfliktidiagnoosin;
4) osaa pääpiirteissään toimia vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa.

 

Konfliktinhallinnan tulevaisuusko – algoritmi eli tekoäly tuomarina?

Valtioneuvosto teetti äskettäin tiedekunnan Legal Tech Lab -yksiköllä selvityksen niistä mahdollisuuksista, joita algoritminen päätöksenteko eli kansanomaisemmin tekoäly tarjoaa päätöksenteossa.

Algoritmisella päätöksenteolla on keskeinen merkitys valtionhallinnon digitalisaation edistämisessä. Sääntöpohjaisen ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöön julkisessa päätöksenteossa liittyy kuitenkin riskejä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa algoritmisen päätöksenteon käyttöön liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimustietoa on vähän erityisesti datavetoisten teknologioiden kuten tekoälysovellusten hyödyntämisestä. Sen sijaan hallintoautomaatiota on kartoitettu myös kansallisessa tutkimuksessa, ja sääntöpohjaisesta automaatiosta on myös käyttökokemuksia valtionhallinnossa. Selvitystyössä on ilmennyt tarve kokonaisvaltaiselle ja johdonmukaiselle sääntelystrategialle, jonka kehittäminen on välttämätöntä, jotta algoritmista päätöksentekoa voidaan viranomaistoiminnassa lisätä vaarantamatta kansalaisten oikeusturvaa. Keskeiset ongelmakohdat paikannetaan hyvän hallinnon periaatteiden, tehokkaiden oikeusturvamekanismien, virkavastuun toteutumisen ja tiedon hyödyntämisen juridisiin kysymyksiin. Selvityksessä esitetään konkreettisina toimenpidesuosituksina 1) johdonmukaisen ja teknologianeutraalin sääntelystrategian luomista yleis- ja erityislakien kautta ja 2) algoritmisten järjestelmien vaikutusten arviointia, jolla vahvistetaan järjestelmien ennakollista ja jälkikäteistä kontrollia ja vältetään ennakoimattomia seurannaisvaikutuksia erityisesti liittyen järjestelmien läpinäkyvyyteen.

Linkin selvitykseen löydät täältä.

Tutkimus tuomarin rooleista ilmestynyt

, ,

Tuomarin roolit tuomioistuimissa

Riikka Koulu, Risto Koulu, Sanna Koulu

 

Tuomari on lainkäytössä keskeinen toimija, ja häneen kohdistetaan paljon odotuksia. Asianosaiset vaativat reilua käsittelyä ja oikeaa tuomiota asiassaan, lainsäätäjä puolestaan toivoo tuomarista oikeuspoliittisten tavoitteittensa lojaalia lainsoveltajaa, työtoverit taas haluavat hyvää yhteistoimintaa ryhmätyöksi muuttuneessa lainkäytössä, päällikkötuomari sen sijaan arvostaa tunnollista ja aikaansaavaa uurastajaa. Oikeustieteen tutkimuskin kasvattaa tuomarin taakkaa: tuomarin tulee olla innokas oikeuden kehittäjä, joskus myös radikaali uudistaja ja ”yhteiskunnallinen” tuomari. Tuomarin asiaksi jää sovittaa nämä kohtuuttomat ja osaksi ristiriitaiset odotukset yhteen tuomarin rooliksi.

Tämä tutkimus hakee yleiskuvaa tuomarin monista rooleista. Se tukeutuu oikeudelliseen tarkasteluun mutta käyttää apuna myös sosiologiaa, organisaatioteoriaa, sosiaalipsykologiaa sekä työn tutkimusta. Myös tuomarin ideologia eli tuomarin eettiset periaatteet nostetaan aikaisempaa näkyvämpään asemaan tuomarin roolin rakentumisessa. Esitystä konkretisoidaan tuomarihaastattelujen lainauksilla ja havainnollistetaan lukuisilla kaavioilla.

 

Tilaa teos täältä: https://shop.almatalent.fi/tuomarin-roolit-tuomioistuimissa

Sovittelun periaatteita etsimässä

,

COMI-tutkija Petra Hietanen-Kunwald väitteli lokakuun lopulla Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Mediation and the legal system: Extracting the legal principles of Civil and Commercial Mediation.” Lue lisää Juristikirjeestä.

Oikeustieteellistä kulttuuritutkimusta

,

Kulttuuriesineiden laiton kaupankäynti ja esineiden palautusvaatimukset ovat lisääntyneet, toteaa COMI-tutkija, oikeustieteen tohtori Tini Peterzens. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10633586

Koulu, Koulu & Koulu: Tuomarin roolit tuomioistuimissa – kirja ilmestyy keväällä 2019!

,

Riikka Koulu, Risto Koulu, Sanna Koulu: Tuomarin roolit tuomioistuimissa

Tuomari on lainkäytössä keskeinen toimija, ja häneen kohdistetaan paljon odotuksia. Asianosaiset vaativat reilua käsittelyä ja oikeaa tuomiota asiassaan, lainsäätäjä puolestaan toivoo tuomarista oikeuspoliittisten tavoitteittensa lojaalia lainsoveltajaa, työtoverit taas haluavat hyvää yhteistoimintaa ryhmätyöksi muuttuneessa lainkäytössä, päällikkötuomari sen sijaan arvostaa tunnollista ja aikaansaavaa uurastajaa. Oikeustieteen tutkimuskin kasvattaa tuomarin taakkaa: tuomarin tulee olla innokas oikeuden kehittäjä, joskus myös radikaali uudistaja ja ”yhteiskunnallinen” tuomari. Tuomarin asiaksi jää sovittaa nämä kohtuuttomat ja osaksi ristiriitaiset odotukset yhteen tuomarin rooliksi.

Tämä tutkimus hakee yleiskuvaa tuomarin monista rooleista. Se tukeutuu oikeudelliseen tarkasteluun mutta käyttää apuna myös sosiologiaa, organisaatioteoriaa, sosiaalipsykologiaa sekä työn tutkimusta. Myös tuomarin ideologia eli tuomarin eettiset periaatteet nostetaan aikaisempaa näkyvämpään asemaan tuomarin roolin rakentumisessa. Esitystä konkretisoidaan tuomarihaastattelujen lainauksilla ja havainnollistetaan lukuisilla kaavioilla.   

Kirja ilmestyy huhtikuussa 2019.

Risto Koulu on prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto), Riikka Koulu on oikeuden ja digitalisaation apulaisprofessori (Helsingin yliopisto) ja Sanna Koulu toimii tällä hetkellä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa post doc -tutkijana.