Tekoäly asianajajana
Tekoälyltä (tuttavallisemmin AI) odotetaan paljon oikeudenkäynnissä ja siihen valmistauduttaessa. Oikeudenkäyntiä harkitseva lakimies käyttää tekoälyä juridisten ongelmien diagnosointiin ja siihen liittyvän oikeudellisen tiedon etsimiseen. Ratkaisuaan pohtiva tuomari taas toivoo tekoälyltä katsausta aikaisempaan oikeuskäytäntöön ja muutamaa ratkaisusuositusta tai ainakin vihjeen siitä, minkälainen tuomio hänen kannattaisi antaa. Edistysmielinen oikeuspoliitikko puolestaan laskee sen varaan, että tekoäly chattibotin kautta auttaa oikeudellisten ongelmien kanssa kamppailevaa maallikkoa. Näin julkiseen oikeusapuun ei tarvitse uhrata nykyisiä rahamääriä. Tieteiskirjallisuutta lukeva kauhistelee tulevaisuuden lainkäyttöä, jossa oppivan tekoälyn tuottamat algoritmit ratkaisevat ihmisten välillä riitoja, yleensä kardinaalivirheitä tehden.
Harvan päähän on toistaiseksi pälkähtänyt, että itse asiaansa hoitavat maallikot korvaavat lakimiesavustajan lainoppineella tekoälyllä. Tämä todellisuus on kuitenkin koittamassa, sillä ensimmäiset AI-avusteisen asianajamisen sovellukset ovat siirtymässä kenttäkokeisiin (POLITICO 9.1.2023: ”My lawyer, the robot”. Yhdysvaltalainen yritys nimittäin hakee kokeiluunsa maallikoita, jotka ovat joutuneet tai päässeet asianosaisiksi todelliseen oikeudenkäyntiin. He lähtevät hoitamaan itse asiaansa tuomioistuimeen varustettuna korvakuulokkeella ja AI-yhteydellä. Tekoäly seuraa oikeudenkäynnin tapahtumia, selaa samanaikaisesti oikeudellisia tietokantoja ja kertoo ”päämiehelleen”, mitä tämän pitää sanoa ja tehdä oikeudenkäynissä. Päämies toistaa sanatarkasti, mitä hänen käskettiin kuulokkeessa sanoa ”to an unwitting judge”. Kehittyneempi versio jopa mykistää henkilön oman äänen, ja tekoäly jäljittelee tämän ääntä puheenvuoroissaan, toisin sanoen puhuu päämiehensä äänellä.
Vielä ei tiedetä, miten AI-tukea saava maallikko pärjää oikeudenkäynnissä. Toki itsestään selvää on, että hän menestyy paremmin kuin maallikko, jolta tämä tuki puuttuu. Luultavaa myös on, että AI-avulla maallikko ei saa kaikkea, mitä paikalla oleva ja kokenut oikeudenkäyntilakimies tarjoaa. Tekoäly tuskin kykenee mainittavaan henkiseen tukeen. Yllättävän moni lakimieheen turvautuva asianosainen haluaa rinnalleen empaattisen seuralaisen, ei niinkään juridista huippuosaajaa.
Järjestelmän kehittäjä luonnollisesti luottaa tekoälynsä osaamiseen. Sen sijaan hän näkee suurimmiksi esteiksi yhtäältä sen, hyväksyykö asianajajien ammattikunta joukkoonsa tekoälyjä. Tosin alan tutkijat arvelevat, että tekoäly läpäisisi osavaltiokohtaiset asianajajatutkinnot ilman minkäänlaista valmentautumista. Toisaalta myöskään tuomioistuinten myötämielisyydestä ei ole takeita: tuomioistuimet eivät ole tunnettuja uudistushenkisyydestään sen enempää Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan. Access to justice -tutkija sen sijaan innostuu AI-tuetusta oikeudenkäynnistä. Monissa riita-asioissa intressi on niin pieni, että lakimiestä ei kannata palkata. Oikeutta haluava ei kuitenkaan itse osaa ajaa asiaansa menestyksellä. Vaikka AI-palvelu on kaupallista toimintaa, sen kustannukset ovat murto-osa ”elävän” lakimiehen tuomista kustannuksista.
Kokeilun ensimmäisistä tuloksista kerrottaneen lähiviikkoina.
Risto Koulu